occupymoneymovement

Rakenneuudistus alkoi 80-luvun lopussa, tässä tulos!

 

“Me jok’ikinen vuosi ollaan leikattu vain enemmän ja enemmän ja aina vain maali on mennyt kauemmaksi. Tässä vaan pitää jatkaa” - Jyrki Katainen

80-luvulle saakka meillä oli oma keskuspankki ja selkeä yhteinen tahto kehittää Suomesta hyvinvointivaltio. Se olikin jo melkein valmis 80-luvun lopulle tultaessa. Vaikka olimme olleet köyhä maa, joka kävi urheasti läpi maailmansodat, maksoi sotavelat, kävi läpi vuosikymmenten aikana monia erilaisia talouskriiseistä, lopulta kuitenkin pääsimme maaliin. Nousimme muun länsimaailman rinnalle maailman kehittyneimpien maiden joukkoon.

Sitten maailma muuttui. Tahdoimme pysyä kehityksessä mukana. Alkoi suuret rakenneuudistukset. Yhtenä ensimmäisistä toimista, keskuspankki lopetti valtion suoran lainoittamisen 80-luvun lopussa ja liityimme ecuun, euron edeltäjään. Siitä alkoi talouden liberalisointi. Raha vapautettiin ja samalla sekä valtion että keskuspankin kädet sidottiin. ”Kyllä markkinat korjaavat itse itsensä”, sanottiin.

Vain muutaman vuoden kuluessa puhkesi ensimmäinen kupla. Tuli lama. Emme enää käyttäneet vanhaa keinoa, setelirahoitusta, reaalitalouden tervehdyttämiseen. Kriisiä pidettiin rakenteellisena ongelmana; leikkasimme kuluja, annoimme työttömyyden kasvaa, se johti sosiaalikulujen kasvuun ja BKT:n laskuun. Velkaa syntyi muutamassa vuodessa enemmän kuin koskaan. Siitä lähtien, kaikki nämä vuodet olemme rakenneuudistaneet. Juosseet kilpaa muiden maiden kanssa kohti liberaalin markkinatalouden paratiisia. Ja aina vain maali on mennyt kauemmaksi.

”Tässä vaan pitää jatkaa”. Pitääkö? Kuinka kauan?

”Minusta on tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, että aika entinen ei koskaan enää palaa”, Jutta Urpilainen.

Pitäisikö kuitenkin edes katsoa menneisyyteen? Voisiko sieltä ottaa opiksi?

Mitä meillä silloin oli, mitä nyt ei ole? Mitä teimme silloin, mitä nyt emme tee? Keskuspankillamme oli oikeus valtion suoraan setelirahoitukseen. Jos oli pakko, käytimme setelipainoja elvyttääksemme taloutta. Emme leikanneet. Me työllistimme ja investoimme.

Nyt EKP:lla ei ole oikeutta valtioiden suoraan setelirahoitukseen. Ja siksi meillä ei ole varaa elvyttää, koska yksityiseltä sektorilta lainaaminen tulee liian kalliiksi kriisin sattuessa.

Jatkammeko rakenneuudistusta ja leikkaamme taas lisää?

Vai; ollako setelirahoitusoikeus vai eikö olla? Kas, siinäpä kysymys.

 

Occupy Money Movement on sitoutumaton kansalaisliike, joka kysyy näitä kysymyksiä. Emme usko ettei meillä olisi vaihtoehtoja. Meidän on käännettävä jokainen kivi löytääksemme ratkaisun velkaongelmaan ennen kuin kajoamme isiemme ja äitiemme rakentaman hyvinvointivaltion perusteisiin ja matkaamme silmät kiinni kohti pankkiunionia ja liittovaltiota. Setelirahoitusoikeus ja elvyttävä talouspolitiikka ovat isoja, kääntämättömiä kiviä.

 

Keskustelualoitteena olemme esittäneet  2100 poliitikolle ja muulle yhteiskunnalliselle vaikuttajalle kysymyksen: Pitäisikö keskuspankille antaa oikeus valtioiden suoraan setelirahoitukseen?

Toistaiseksi keskusteluun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

Tarja Filatov (SDP), Li Andersson (Vas), Ben Zyskowicz (KOK), Rita Dahl (SKP), Stefan Törnqvist (Ålandsbanken), Alina Böling (RKP), Heikki Patomäki (Vas), Timo Isosaari (Ipu), Merja Kyllönen (Vas), Jarmo Nevalaisen (Ipu), Vesa-Matti Saarakkala (PS), Pasi Hentunen (Ipu), Kimmo Sasi (Kok), Riikka Söyring (Ipu), Roope Luhtala (Edistyspuolue), Kari Uotila (Vas), Susanna Kaukinen (Ipu), Henri Myllyniemen (PS), Mika Maliranta (Etla), Jonna Purojärven (Piraattipuolue), Susanna Rissanen (SKP), Kyuu Eturautti (Muutos2011), Mauri Nygård (Ipu), Juhani Huopainen (PS) ja Pekka Lampela (Vas).

 

Keskusteluun voi osallistua ja vastaukset voi lukea kirjoituksemme "Keskuspankeille valtioden suora setelirahoitusoikeus?" kommenttiosiossa.

Tämä kuva on meidän vastauksemme poliitikoille! 


Tässä NETTOvelan kehitys suhteessa BKT:hen:

Occupy Money Movement: https://www.facebook.com/occupymoneymovement

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän occupymoneymovement kuva
Occupy Money

Suomen valtion sotakorvaukset olivat nykyrahassa noin 4,8 miljardia euroa. Sotakorvaukset + valtion ulkomaan velka suhteessa BKT:hen oli noin 55% kun nykyisen valtion ulkomaan velan suhde BKT:hen on noin 40%.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...

Käyttäjän occupymoneymovement kuva
Occupy Money

Ja tähän vielä jatkokommenttina; sotakorvauksista ja silloisesta ulkomaan velasta selviydyttiin käytännössä 10 vuodessa. Nykyistä velkataakkaa olemme kantaneet harteillamme siis jo pian 25 vuotta.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Niin on käyrät kuin juosten kustu - jos sallitte tämän rahvaanomaisen mutta kuvaavan sanonnan käytön.

Kuvaajista näkee, että "Suomen Pankin itsenäisyys politiikasta" perättäisten hallitusten talousosaaminen ovat kasvattaneet velkaammme - ja vieläpä ulkomaan valuutassa.

Suomen eduskunnalle sekä hallituksille tulisi määrätä pakolliseksi oppikirjaksi Ha-Joon Changin teos "23 tosiasiaa kapitalismista" (into-kustannus) ja kenties huikaiseva valo kertoisi heille, että sääntelemätön äärikapitalismi tappaa kapitalisminkin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Unohtui:

1) Hyvää työtä OMM. Kiitokset tekijöille. Faktapohjalta on aina parempi keskustella
2) Missä luuraavat valtapuolueet? Eikö niillä ole halua osallistua keskusteluun, puuttuuko tietotaito?
3) Vapaa markkinatalous tarkoittaa rahoitussektorin ylivaltaa politiikassa
4) Vaihtoehtoja o n

Käyttäjän occupymoneymovement kuva
Occupy Money

Kiitos Riikka!
Hiljaisuudestakin voi jotain päätellä. Ehkä joku jopa ymmärtää, mutta kukapa tällaista voisi allekirjoittaa.

Otteita päivän MOT-ohjelmasta:

Onko "Voodoo-talous" hyvä nimi "tarjonnan taloustieteelle"?

”Mikä tahansa tällainen oppi, vaikka sen taustana on ihan vakava ja itse itseään tarkistava tutkimus ja tieteellinen virtaus, kun se muuttuu vähän ideologian ja uskonnon kaltaiseksi, se ikään kuin brutalisoituu ja yksinkertaistuu ja siitä tulee uskonkappale. Niin tällainen luonnehdinta (Voodoo-talous = Tarjonnan taloustiede) on ihan osuva.”
- Professori Markku Kuisma, Helsingin yliopisto

Tarjonnan taloustieteen perusväittämä on, että markkinoiden tehostaminen kiihdyttää talouskasvua. Käytännössä tämä on näkynyt etenkin suosituksena, että taloutta yritetään piristää alentamalla tuloveroja tai yritysveroja. Tarjonnan taloustieteessä uskotaan, että aiempaa pienemmät palkkakustannukset ja alhaisemmat yritysverot auttavat yrityksiä lisäämään tuotantoaan niin paljon, että se korvaa veroprosentin alennuksesta johtuva aukon valtion taloudessa. Tätä samaa perustelua käytti Suomen hallitus puolustaessaan yritysverotuksen keventämistä.

Väitteelle, että verojen alentaminen laajentaisi veropohjaa, ei ole saatu pitävää tieteellistä näyttöä.

Tarjonnan taloustieteen oppeihin kuuluu myös se, että työttömyyskorvauksia heikennetään, jotta työttömillä olisi selvä kannustin ottaa vastaan töitä huonommillakin ehdoilla.

Tarjonnan taloustieteen nykysovelluksessa korostetaan, että talous kasvaa sitä nopeammin, mitä edullisemmin työntekijät tarjoavat työtään.

Tarjonnan taloustietiede on noussut valta-asemaan myös euroalueella. Se nivoutuu kuritaloudeksi kutsuttuun leikkauspolitiikkaan, jolla eteläisiä Euroopan maita yritetään panna väkisin kuntoon.

Tarjonnan taloustieteen puhdasoppiseen linjaan kuuluu myös niin kutsuttu tihkumisteoria, joka tunnetaan parhaiten englanninkielisenä versiona, trickle down. Se tarkoittaa, että rikkaille annetut veronalennukset, päätyvät lopulta kaikkien hyödyksi, kun rikkaat sijoittavat ja käytävät kasvanutta varallisuuttaan. Käytännössä viime vuosina on globaalisti käynyt niin, että rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät ovat köyhtyneet ennen näkemätöntä vauhtia.

”Pohjoismainen hyvinvointimalli ei ole kauhean hyvin yhteensopiva tällaisten tarjontaa korostavien, nimenomaan työvoiman tarjontaa korostavien näkemysten kanssa, koska käytännössä se mihin nämä työvoiman tarjontaan perustavat näkemykset perustuu, on semmoinen analyysi, että meidän on muutettava työmarkkinoiden rakenteita siten, että ihmiset tarjoaisi työvoimaansa entistä edullisemmalla hinnalla.”
- Tutkija Lauri Holappa, Helsingin yliopisto ja toinen Rahatalous haltuun –kirjan kirjoittajista

http://areena.yle.fi/tv/2151063

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Lukekaa tekin OMM:in "opintoryhmässä" tuo mainitsemani Changin kirja. Se on hauska. Se vahvistaa osaltaan, että 30 v. vapaata markkinataloutta, ja vastaavia velkakäyriä voi piirtää joka valtiosta.

Uskomatonta mutta totta. Vapaata, sääntelemätöntä markkinataloutta harjoittavat maat köyhtyvät.

Tein just bloggauksen (vielä julkaisematta) Ukrainasta. Siellä on ollut 20 vuotta vapaata markinataloutta. Seurauksena bkt per nuppi on 12-20% pienempi kuin NL:n aikoina.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #5

20 vuoden uusliberalismin jälkeen BKT puolet Valko-Venäjän, kommunistisen maan, BKT:stä. Ongelmien syitä ei tarvitse kaukaa hakea. Korkmannin, Sailaksen ja Vartiaisen kaltaiset "talousasiantuntijat," joiden talousutopia toteutuu juuri Somaliassa.

Käyttäjän occupymoneymovement kuva
Occupy Money Vastaus kommenttiin #6

Voodoo-talouden voodoo-papit ovat olleet äänessä liian kauan yksistään. Toivottavasti MOT-jakso saa tähän muutosta:
http://occupymoneymovement.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Käyttäjän KatriRonkainen kuva
Katri Ronkainen Vastaus kommenttiin #5

Tuo on kyllä mainio kirja. Vasta kirjoitin siitä lainauksen, jonka nyt liitän tähänkin. Tarvitseeko enää mutta sanoa, tätäkin kuvaa kun katsoo:

"Kolmen viime vuosikymmenen aikana taloustieteilijät olivat tärkeässä roolissa mukana luomassa olosuhteita, jotka johtivat vuoden 2008 kriisiin - ja matkan varrella kymmeniin pienempiin finanssikriiseihin 1980-luvun alusta alkaen, muun muassa kolmannen maailman velkakriisiin vuonna 1982, Meksikon peson kriisiin vuonna 1995, Aasian kriisiin vuonna 1997 ja Venäjän kriisiin vuonna 1998. Taloustieteilijät tuottivat teoreettisia perusteluja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamiselle ja rajoittamattomalle lyhyen aikavälin voittojen tavoittelulle. Heidän edistämiensä teorioiden varaan perustetun talouspolitiikan seurauksena kolmessakymmenessä vuodessa talouskasvu on hidastunut, eriarvoisuus lisääntynyt, työelämä on muuttunut epävarmaksi ja maailma on kärsinyt entistä tiheämmin toistuvista finanssikriiseistä.
--- Taloustiede ei ole ollut vain hyödytöntä. Se taloustiede, joka on ollut vallitsevana suuntauksena viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan, on useimmille ihmisille ollut suorastaan vahingoksi."
(Ha-Joon Chang, 23 tosiasiaa kapitalismista)

Myös Ville Iivarisen blogi "Valtionvelan mielettömyys" sopii luettavaksi tässä yhteydessä:

"Totuus valtionvelasta on, että se on aivan täysin välttämätön osa kansakunnan rahavarantoa. Olen aiemmin jo kuvannut, kuinka velkapohjaisessa rahajärjestelmässä rahan puute ja kuluttajien liian alhainen ostovoima on täysin sisäänrakennettuna. Kuluttajat ja yritykset eivät pysty keskenään kantamaan koko velan taakkaa, joten jotta kansantalous voisi toimia, on valtion otettava osa velasta omille harteilleen ja näin syötettävä talouteen siitä puuttuva raha. Ottamalla velkaa valtio luo talouteen sen vaatiman rahan, mutta valtiot tekevät tämän hyvin monimutkaisilla tavoilla välttääkseen luomasta tätä rahaa itse."
(http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50864-v...)

Olisi todella mielenkiintoista kuulla nyt tätä taustaa vasten ne perustelut, joiden mukaan itsenäisen valtion (so. Suomen) todella oli velkaannuttava tässä määrin vain siksi, että elimme yli varojemme ja otimme syömävelkaa, koska hyvinvointivaltion ylläpito oli niin kallista.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #7

Pitäisikö kysellä toisiltamme koko Changin kirjan läpi: mitä mieltä olet tästä ja sitten perään pitkä sitaatti? Näin kirja olisi monen ulottuvilla :D

Käyttäjän occupymoneymovement kuva
Occupy Money Vastaus kommenttiin #5

Ja tähän väliin muistutus: Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan "Rahatalous haltuun"-kirja on nyt myös jo kaupoissa!

http://www.like.fi/kirjat/rahatalous-haltuun

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #8

Kaksi erittäin lukemisen arvoista kaveria, joilla on asiaa!

Toimituksen poiminnat