occupymoneymovement

Vastaus Sirpa Pietikäiselle: Elvytystä vai talouskuria?

Vastauksemme europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen blogikirjoitukseen keskuspankkirahoituksesta.

 

Viittaat keskustelunaloitteemme mahdolliseen mustavalkoisuuteen. On totta, että aloitteemme voi lukea mustavalkoisenakin, mutta se ei ole sen tarkoitus. Haluamme vain herättää laajempaa keskustelua vaihtoehdottomana nähdyn leikkauspolitiikan rinnalle.

Valuutan vakaudesta, eli inflaatiota vastustavasta talouspolitiikasta on olemassa monenlaisia näkemyksiä. Alhainen inflaatio on kyllä edullinen pääomien omistajille, mutta se ei kannusta investoimaan kuin ehkä korkeariskisiin rahoitusvälineisiin, jotka eivät tuo todellista reaalitalouteen heijastuvaa talouskasvua vaan ennemminkin johtavat toistuviin finanssikriiseihin. Kaiken lisäksi alhaisen inflaation politiikka ei ole johtanut Euroalueellakaan toivottuun talouskasvuun. Sen sijaan korkeankin inflaation oloissa talouskasvua on pystytty saavuttamaan. Esimerkiksi Brasiliassa 1960-1970-luvuilla inflaation ollessa keskimäärin 42% oli talouskasvu silti yksi maailman nopeimmista: henkeä kohden lasketut tulot kasvoivat 4,5% vuosivauhtia. Kun inflaatiota sittemmin Brasiliassa alettiin hillitä ja saatiin se laskemaan 7,1 prosenttiin, talouskasvu hidastui 1,3% tulojen kasvuun vuodessa henkeä kohden (1).

Kun valuutta ei jousta, täytyy joustoa hakea työmarkkinoista, mistä euroalueen suuret työttömyysluvut ovat osoituksena. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen hinta tullee olemaan suurempi kuin hetkellinen korkeampi inflaatio olisi ollut.

Olet oikeassa siinä, että EU:ssa on tehty elvyttävääkin politiikkaa. Meidän esityksemme lähtee kuitenkin siitä ajatuksesta, että keskuspankkirahoituksella elvytettäisiin reaalitaloutta. EKP:n rahoitus on toistaiseksi valunut käytännössä finanssisektorille elvyttämättä reaalitaloutta juuri lainkaan.

Keskuspankkirahoituksella on lähes aina myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Viittaat kirjoituksessasi tähän itsekin mainitsemalla OMT-ohjelman. Tämä tukee käsitystä siitä, että keskuspankkirahoitusoikeudella on markkinoita rauhoittava vaikutus, kun rahoittajat tietävät keskuspankin olevan valtion selkänojana hädän hetkellä. Yhdysvalloilla ja Japanilla on enemmän velkaa kuin Euroalueen valtioilla, mutta nämä maat eivät kuitenkaan ole velkakriisissä, sillä niillä on oma keskuspankki. Euroopan keskuspankki rahoittaa valtioita vain liikepankkien kautta, antaen samalla liikepankeille rahastusoikeuden korkoihin ja aiheuttaen valtioille ylimääräisiä korkomenoja.

Jos vaakakupin toiselle puolen laittaisi keskuspankkirahoituksen ja reaalitaloutta elvyttävän politiikan, olisiko Eurooppa selviytynyt vähemmällä ja nopeammin taantumasta? Kreikan kohdalla kysymys ei ollut siitä, että julkinen talous olisi ollut liian suuri. Kysymys oli siitä, että valtion tulot olivat liian pienet (alhainen verotus ja hyvin laaja harmaatalous). Noudattamalla troikan vaatimuksia, Kreikka alkoi karsia jo valmiiksi EU:n keskiarvoa pienempää julkista talouttaan katastrofaalisin seurauksin. Toisinkin olisi voitu toimia.

Suomessa julkisen sektorin leikkaukset voisivat paradoksaalisesti johtaa sen kulujen lisääntymiseen kasvavan työttömyyden seurauksena. Lisäksi leikkaukset heikentäisivät entisestään kansalaisten ostovoimaa (2). Maailmantalouden historia ei myöskään tunne yhtään esimerkkiä siitä, että vyönkiristyspolitiikka olisi johtanut taloudelliseen kasvuun, ennemminkin se on aina syventänyt taantumaa (2).

Mielestämme ei siis ole selvää, että vyönkiristyspolitiikkaan ja rakenneuudistuksiin olisi ollut tarvetta. Jopa IMF:kin on viitannut tähän kehumalla esimerkiksi Islannin toimia oman talouskriisinsä selvittämisessä. Islannissa toimittiin lähes täysin päinvastoin kuin muualla Euroopassa. Islannin pääministeri ilmoitti kautensa tärkeimmäksi tehtäväksi hyvinvointivaltion kehittämisen. Islannissa on tällä hetkellä lähes täystyöllisyys (4% työttömyys).

Olemme huolissamme siitä, että onko meidän suurin ongelmamme tällä hetkellä se, että olemme kadottaneet tärkeimmän fokuksen siitä mihin ja miksi pyrimme yhteiskuntaamme kehittämään. Itävalta on Islannin ohella hyvä esimerkki siitä, että keskittymällä työllisyyteen ja hyvinvointiin, valtio kykenee kriisinkin keskellä huolehtimaan näistä asioista. Itävalta toimii näin, jopa ilman keskuspankkirahoitusta (4).

Toisen maailmansodan jälkeen Suomella oli sotakorvauksia ja ulkomaanvelkaa yhtä paljon kuin meillä on velkaa nyt. Silloin selvisimme veloista 10 vuodessa, kun nyt olemme tämän velkataakan alla olleet 25 vuotta (5).

Silloin Suomella oli selkeä päämäärä rakentaa hyvinvointivaltio ja onnistuimmekin siinä nousten monilla mittareilla mitattuna maailman kärkimaiden joukkoon.

Se miten setelirahoitus euroalueella toteutettaisiin, on yksi isoista kysymyksistä. Rahoitus ei voisi olla jokaisen maan keskuspankin omassa harkinnassa vaan tähän täytyisi luoda omat mekanismit (valuutta-avain olisi varmasti yksi ratkaisuvaihtoehto). Sen sijaan, että käytämme energiamme esimerkiksi pankkiunionin ja/tai liittovaltion rakentamiseen ja mahdollisten markkinoiden aiheuttamien uusien kuplien syntymisen estämiseen, voisimme keskittää energiamme tähän. Nyt tilanne näyttää siltä, että ilman julkista keskustelua ajaudutaan kohti liittovaltiokehitystä. Me näemme, että keskustelussa täytyisi vielä viedä rinnalla myös eurosta irtautumisen vaihtoehtoa. Silloin varmistettaisiin, että kaikki vaihtoehdot on käyty tarkkaan läpi ja voidaan päätyä hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta parhaaseen vaihtoehtoon.

Kirjoitat blogissasi, että markkinoiden luottamus kriisin hetkellä on onnistuttu säilyttämään. Tämäkin on varmasti totta tietyissä kohdin kriisiä, mutta voidaan myös sanoa, että kriisi aiheutui juuri markkinoiden luottamuksen loppumisesta, joka aiheutti eri maiden korkojen kohoamisen kestämättömälle tasolle. Mikäli EKP:lla olisi alun alkaen ollut oikeus rahoittaa valtioita suoraan, on perusteltua väittää ettei koko kriisi olisi koskaan pahaksi laajentunutkaan, olisimme keskuspankkirahoitusta käyttäneet tai emme. Sen lisäksi meillä olisi vielä keskuspankkirahoituksen suoma työkalu elvyttää taloutta, mikäli se olisi ollut tarpeen.

Mitä tulee valuuttakilpailuun, sitä käytännössä jo nyt tapahtuu dollarin, yanin ja jenin välillä ainakin. Pitämällä euron arvon vakaana, käytännössä annamme ilmaisen kilpailuvaltin näille maille, sillä setelirahoituksen kautta, näiden valuuttojen arvo suhteessa euroon on laskenut, joka vaikeuttaa vientiteollisuutemme liiketoimintamahdolisuuksia euroalueen ulkopuolella.

Joskus ongelmien ratkaisu vain voi olla liiankin yksinkertainen, pystyäksemme sitä näkemään. Se voi olla jopa mustavalkoinen: ei oikeutta valtioiden suoraan keskuspankkirahoitukseen – oikeus tällaiseen keskuspankkirahoitukseen.

Keskuspankkirahoitus voisi olla portti moniin hyviin asioihin ja oikein käytettynä se voisi olla kaikkien etu: pankki- ja finanssisektorin, suuryritysten, PK-yritysten, työntekijöiden, työttömien, opiskelijoiden, lapsien ja vanhusten.

Kiitos keskusteluun osallistumisesta, jopa oman blogin pituisella pohdiskelulla keskuspankkirahoituksesta. Arvostamme suuresti myös saamaamme huomionosoitusta blogissa.

Toivomme tämän hyvin alkaneen keskustelun jatkuvan, jonka jälkeen jokainen voisi faktojen pohjalta muodostaa oman mielipiteensä ratkaisuista.

 

1. http://books.google.fi/books/about/23_Things_They_Don_t_Tell_You_about_Capi.html?id=qUqoS7MTwPwC&redir_esc=y

2. http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/03/30/taloustanssia-tulisilla-hiililla-mika-ihmeen-pakko/20144471/12

3. http://www.theguardian.com/commentisfree/2012/jun/04/austerity-policy-eurozone-crisis

4. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376105969278?jako=288f0109df7ae03e1a99ab49d3a42067&ref=og-url

5. http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/BOFIGraphImageList/25099_FIN.png

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Susanna Kaukinen

Jäätävän hyvä vastaus. Mahtavaa! \o/

Susanna Kaukinen

Tää on blogi, jonka olisin itse halunnut kirjoittaa. :-)

En tiedä, miksen ole saanut sitä juuri tässä muodossa aikaiseksi, jossa on käyty juuri kaikki keskeiset kulmat läpi.

On todella hyvä kirjoitus.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tällä nykyisellä EKP ohjeistuksella valtiot maalaavat itsensä nurkkaan. Valtiot on haluttu laittaa yritysten kanssa samalle viivalle, mutta onko valtion tehtävä toimia kuin yritys?

Valtioista on tehty yritysten alihankkijoita siten, että nyt niiden tehtävä on kilpailla siitä, että kuka niistä tarjoaa otollisimmat edellytykset yritysten toiminnalle. Tämä yhdistettynä voiton maksimointiin voi olla vaarallinen yhdistelmä, mikäli käy niin, että voitot sitten menevätkin kilpailevan maan rajojen ulkopuolelle. Näin on nyt selvästi käynyt.

Nyt kilpaillaan eurokuplan sisällä itsemme hengiltä huomaamatta, että muut maat eivät kilpaile samoilla säännöillä. Mielestäni on järjetöntä otella kädet selän taakse sidottuina.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Hyvä vastaus. Kiinnittäisin huomiota pariin asiaan tarkemmin.

Markkinoista puhuttaessa tarkoitetaan lähes yksinomaan rahoitusmarkkinoiden reaktioita yritysten ja julkishallinnon toimenpiteisiin. Asiakkaat kuitenkin muodostavat viime kädessä sen markkinan, joka mahdollistaa yritysten tulokset ja julkisen veropotin.

Yksittäisen yrityksen rahoitusasema on riippuvainen sen kyvystä tehostaa tuotantoa ja leikata kustannuksia, mikä puolestaan johtaa kasvavaan työttömyyteen, alenevaan palkkatasoon tai molempiin, jolloin julkisen puolen kuormitus kasvaa. Suomi on asemassa, jossa kaikki joustomekanismit on jo hyödynnetty täysimääräisesti, paitsi kiinteä varallisuus, jonka arvoa pidetään yllä keinotekoisesti elvyttämällä. Ylihintaiselle infralle ei enää tahdo löytyä tuottavaa käyttöä ja monissa tapauksissa tuotto ei kata edes ylläpitomenoja. Siksi Keskon kannattaa mieluummin sulkea Anttilat.

Toinen tärkeä pointti on euroalueen suuret elintasoerot, jolloin vauraammat kansantaloudet "vuotavat" epäterveillä tavoilla vähemmin kehittyneisiin talouksiin. Tuotantoa siirtyy halvimman kulurakenteen maihin, missä ostovoima kehittyy alhaisen inflaation vuoksi hitaasti ja vauraammissa maissa deflatorinen kehitys vähentää jatkuvasti asiakkaiden lukumäärää, vaikka laskennallisesti keskiansiot pysyisivät lähes ennallaan.

Monikansalliset yritykset voivat siis hankkia työvoiman halvimmasta paikasta, myydä kalleimpiin ja kohdentaa tulos verotuksellisesti edullisimpaan talouteen. Vain nämä yritykset lihovat kaikkien muiden kustannuksella, kunnes rajahyöty on saavutettu ja niidenkään ei ole enää mahdollista kasvattaa voittojaan. Niinpä niiden pörssiarvojen ja valuuttakurssien muutoksilla pelaaminen alkavat muodostaa oman maailmansa, joka vain paisuu kun sijoittajien tappiot kompensoidaan eri tavoin.

Reaalitalouteen ei sitten jääkään muita keinoja sopeutua, kuin pyrkiä työllistymään mahdollisimman tuottaville aloille, kiertää vaikkapa alkoholiveroja ja siirtymällä vaihdanta- ja jakamistalouteen harmaine variaatioineen.

Näin on varsinkin vauraammilla alueilla siirrytty suunnitelmatalouteen, missä asiantuntijoille maksetaan ruhtinaallisia korvauksia, mutta toteuttajille ei juuri mitään, jolloin suunnitelmat lakkaavat toteutumasta. Vain kolonialistisimmin toimivat taloudet, kuten USA, Saksa ja Ruotsi menestyvät muita paremmin.

Tasapainoisempaa yhteiskunnallista kehitystä tavoittelevalle valtiolle ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa kuin oma raha- ja talouspolitiikka, eli itsenäinen keskuspankki ja sen tarkoituksenmukainen ohjaus. Yhteisvaluutta-alueella homma voi toimia aikoastaan, jos kaikilla talouksilla on samanlaiset olosuhteet ja samat poliittiset tavoitteet.

Näinhän asia ei EUssa ole, eikä voi tulla olemaankaan.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Totta. Yhtenäistä talousaluetta, siinä mielessä kuin se perinteisesti ajatellaan, eurossa on hyvin vaikea saavuttaa. Yksi isoimpia ongelmia mielestäni on se, että euromaat itsessään eivät toimi kuten yksi yhtenäinen alue. Yhtenäisyys tulisi lähteä ylhäältä päin. Nythän jokainen maa vetää kotiinpäin sen minkä ehtii. Se on varmasti yksi perustavaa laatua olevista syistä miksi euro on niin syvällä kriisissä. Kun Saksa ei jousta, muut joutuu melkein pakosta leikkaamaan. Vaikka kyllä Suomi nykyisellään voisi velkarahalla elvyttämäänkin jos haluaisi. Mutta onko pitkällä tähtäimellä, näillä pelimerkeillä mitään toivoa, se onkin jo vaikeampi asia.

Loppujen lopuksi näen, että meidän tarvitsisi tehdä yksinkertaisia isoja linjamuutoksia. Hyvinvointivaltio tulisi olla valuutan vakautta isompi tavoite. Ei kai tätä kukaan tosissaan voi edes kiistää. Nyt näin ei vain ole. Hyvinvointi EU:n laajuisesti vaatisi mm. yhtenäistä verotusta ja tulonsiirtoja.

Kun asiat laitettaisiin rehellisesti ja avoimesti pöydälle, sen jälkeen voisimme miettiä kukin halutaanko liittovaltiota tai liittovaltiomaista EU:ta vai olisiko itsenäisyys parempi vaihtoehto. Tällä hetkellä keskustelu jotenkin kiertää kehää ja yrittää pysyä tarpeeksi kaukana ytimestä, että ei tarvitsisi tehdä suuria linjamuutoksia.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kehän kiertäminen johtuu kai enimmäkseen siitä, että poliittinen päämäärä on hakattu kiveen ja jälkikäteen yritetään pakottaa markkinat toimimaan ideologian mukaisesti.

Hyvinvointivaltion ylläpitämistä ei tähän rakenteeseen kuulu, joten sopeutuminen 20 vuoden viiveellä ja ankarissa veloissa tekee todella kipeää. Velkaelvytys ilman railakasta rakennemuutosta tarkoittaa vain hyvän rahan heittämistä huonon perään ja ongelmien lykkäämistä hamaan tulevaisuuteen.

Siksi olen peräänkuuluttanut kokonaisvaltaisia muutoksia kansallisen strategian pohjalta. Näin epävakaalla järjestelmällä ei ole olemassaolon oikeutusta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kreikan kohdalla kyse oli nimenomaan siitä, että julkisen sektorin koko oli (ja on) ehdottomasti liian suuri. Vuodesta 1994 vuoteen 2009 Kreikan julkisen sektorin koko nelinkertaistui, kun BKT vain noin puolitoistakertaistui samassa ajassa.

http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9879...

Ylisuuren julkisen sektorin ilmentymänä toimivat Kreikan kriisin yhteydessä julkisuuteen päässeet ja kohua herättäneet tiedot virkamiesten ajoissa töihintulemis -bonuksista, eläkkeiden maksusta kuolleiden virkamiesten tyttärille, ilmaisista lentomatkoista ynnä muista julkisen sektorin työntekijöiden erikoiseduista.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-12883396692...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Mistäs kohti julkisen sektorin menoja pitäisi leikata?

http://www.budjettikone.fi/

Ihan mielenkiinnosta haluaisin tälläisen tietää.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

No ainakin voitaisiin lopettaa
- kehitysapu
- pakollinen ruotsin kieli
- tasa-arvovaltuutetun toimisto
- naistutkimus
- kansallisooppera ja -teatteri
- alkoholitarkastajien virat
- monen muun tarkastajan virat, joita en nyt tässä osaa nimetä, mutta joita epäilemättä löytyy runsain mitoin

Reilulla kädellä voitaisiin karsia
- museot, teatterit
- kulttuurin tukeminen
- urheilun tukeminen
- yliopistokoulutus

Lisäksi pitäisi siirtyä kansalaispalkkaan ja yhdistää verovirastot, KELA ja sosiaalitoimistot. Siinäkin tulisi ajastaan varmaan ihan mukavasti säästöjä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #10

Kun nyt katselen tuota sivua http://www.budjettikone.fi/ niin opetus- ja kulttuuriministerille opetukseen menee 11,3 % budjetista ja kulttuuriin 1,5 %. Varmaan muutaman miljoonan säästö voidaan saada, jos noista karsitaan, mutta näkyykö mm. museoiden ja urheilun tukemisen väheneminen sitten jossain muussa?

Kehitysapuun varmaan menee ihan liikaa rahaa, mutta tulisiko siitä ongelmia, jos emme noudata kansainvälisiä sopimuksia? Nyt kai maksetaan enemmän kehitysapua kuin mitä on niissä sopimuksissa sovittu.

Tarkastajien virkoja ei missään nimessä voi lakkauttaa.. Vai poliisinko sitten pitää mennä katsomaan, ettei jossain yökerhossa juoteta pirtua tai ettei lounaspaikoissa syötetä kissan lihaa...

Katso sivu 21 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

Eikö ole outoa, että Suomi maksaa United Kingdomin EU-maksuja???

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #14

Kyllä noista luettelemistani asioista enemmän kuin "muutama miljoona" tulee. En nyt jaksa laskea tarkkaa summaa, mutta mitä väliä sillä oikeastaan on? Et kai tarkoita sanoa, että ehdottamiani säästöjä ei kannata tehdä, koska ne ovat liian pieniä?

Pirtua juotetaan joka ikisessä yökerhossa tälläkin hetkellä. Nyt se vain laimennetaan vedellä ja kierrätetään Alkon kautta. Kissanlihaa tarjoava lounaspaikka taas jäisi luultavasti nopeasti kiinni ilman tarkastajiakin. Tarkastukset voi sitäpaitsi hoitaa muutenkin kuin verovaroin. Jos virallisia tarkastajia ei olisi, syntyisi nopeasti alalla toimiva yrityksiä, jotka myisivät tarkastuspalveluita ja tarkastuksen läpäisseet yritykset saisivat hyväksytty tai suositeltu -merkinnän, josta kuluttajat tietäisivät, että ravintola on laadukas. Vähän niin kuin hyville ruokaravintoloille jaettavat Michelinin tähdet nykyäänkin.

Ja kyllä, on outoa, että Suomi maksaa UK:n EU-maksuja. Löysit yhden säästökohteen lisää.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #38

Verorahoja verotoimisto kerää noin 50 miljardia vuodessa. Siitä valtiolle menee noin puolet.. ja valtio sitten jakaa tästä rahat eri ministeriöiden piirissä toimiville aloille. Isoja rahoja niissä tosiaan pyöritellään. Täytyisi joskus viitsiä laskea paljonko menee millekin alalle ja siitä siitä eteenpäin.

Jos olisi tarkastajina toimivia yrityksiä, niin sitten meillä voitaisiin myydä sertifikaatteja kuin jossain Venäjällä :D Eikä olisi tarkastajien työkään ihan samanlaista kuin julkisella sektorilla. Uskon, että on helpompaa olla julkisen sektorin palveluksessa tuollaisella toimialalla.

Käyttäjän occupymoneymovement kuva
Occupy Money

Oikeastaan näin suoria yleistyksiä Kreikan tilanteesta ei ole järkevää tehdä ja etenkään ne eivät ole verrattavissa Suomen valtion tilanteeseen. Kreikkahan ei alunperinkään olisi täyttänyt EMU:n ehtoja valtion budjettivajeen suhteen. Se pääsi kuitenkin eräiden yksityisten liikepankkien, kuten Goldman Sachsin ja JP Morgan Chasen ystävällisellä ja kalliilla tilastojen vääristelyyn annetulla avustuksella lipsahtamaan talousunioniin. Jo tällöin Kreikan budjettialijäämä oli todellisuudessa 5,2% (1,2). Kreikan budjettivajeen suurimpana syynä lienevät koko ajan olleet ongelmat verojen keräämisessä (3,4), jota on vähemmän viisaasti paikattu velkarahalla.

Jos Kreikan haaveena onkin ollut hyvinvointivaltion rakentaminen, se ei ole siinä onnistunut siksikään, että on tukeutunut liikaa velkarahaan (3). Toisaalta Kreikkaa on vaivannut kaikenlainen korruptio sekä mittava harmaa talous (4). Poliittisten päättäjien äänestäjilleen lupaamat perusteettomat edut, joita tuossa Iltasanomien uutisessakin käsiteltiin, ovat tietenkin lisänneet julkisen sektorin kuluja, mutta nämä taas eivät ole verrattavissa siihen, mihin Suomen valtion julkisen sektorin kulut käytetään (6,7). Kreikan julkisen sektorin kuluja ovat viime vuosina lisänneet luultavasti myös valtionlainojen korkeammat korot suhteessa muihin euromaihin (8,9,10).

Niinpä ei ole mitään syytä olettaa, että Suomen kaltainen hyvinvointivaltio, jonka julkisen sektorin kulut koostuvat lähinnä terveydenhoito- ja koulutusmenoista, olisi millään lailla Kreikan tavoin kestämättömällä pohjalla - mikäli ei oteta huomioon niitä arvioita, jotka koskevat ylipäätään euroalueen tulevaisuutta.

Kun troikan ratkaisu Kreikan ongelmiin oli jo valmiiksi hauraan hyvinvointivaltion leikkaaminen, aiheutettiin sillä inhimillinen kriisi Kreikassa (Punaisen ristin mukaan). Jos euroaluetta oikeasti haluttaisiin kehittää toimivaksi, olisi Kreikan ja muiden kriisimaiden kohdalla ylijäämämaiden pitänyt osoittaa solidaarisuutta näille maille. Euroalue vaatii toimiakseen todennäköisesti liittovaltiokehitystä yhtenäisine veroineen, palkkatasoineen, tulonsiirtoineen jne. Näin toimii kaiketi jokainen valuutta-alue, jossa on vähänkään hyvinvointivaltiomalli olemassa.

Haluammekin kysyä, onko euroalueen tavoitteena hyvinvoiva Eurooppa vakaan valuutan rinnalla tai jopa ylempänä? Jos näin on, mitkä on ne toimet, joilla suomalainen hyvinvointivaltio pelastetaan ja joilla kreikkalainen rakennetaan? Ellei focus ole tässä, niin tämä kertoa EU-kansalaisille rehellisesti. Olemme nyt ajautumassa kohti liittovaltiokehitystä ilman, että kenelläkään on edes oikein selkeää kuvaa tulevasta liittovatiosta. Näin emme voi edetä näin isossa asiassa. Ellei Euroopanlaajuinen hyvinvointivaltio ole mahdollinen, silloin meidän tulisi vakavasti harkita myös eurosta eroamisen vaihtoehtoa. Olisiko hyvinvointivaltio silloin mahdollinen ja haluammeko sitä?

1. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/22137...
2. https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-07-09...
3. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/vel...
4. http://www.americanprogress.org/issues/security/ne...
5. http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikkalaiset+ja...
6. http://www.talouselama.fi/Tebatti/puheenvuoro/krei...
7. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:General_government_expenditure_by_COFOG_function,_2010_(1)_(%25_of_GDP).png&filetimestamp=20121023173854
8. http://newsroom.nordea.com/fi/2014/03/24/analyytik...
9. http://simonthorpesideas.blogspot.fi/2013/04/europ...
10. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Main_components_of_government_expenditure,_2011_(1)_(%25_of_total_expenditure).png&filetimestamp=20121023174009

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Pitämällä euron arvon vakaana, käytännössä annamme ilmaisen kilpailuvaltin näille maille, sillä setelirahoituksen kautta, näiden valuuttojen arvo suhteessa euroon on laskenut, joka vaikeuttaa vientiteollisuutemme liiketoimintamahdolisuuksia euroalueen ulkopuolella."

Vaikka vientiteollisuus hyötyy rahan arvon laskusta, haittaa arvon lasku myös kansalaisia, joiden hallussapitämän rahan ostovoima laskee.

Kansalaisten etu on tärkeämpi kuin vientiteollisuuden etu. Kansalaisia voitaisiin myös määrätä ilmaiseen pakkotyöhön vientiteollisuuden yrityksiin yritysten edun nimissä, mutta näinkään ei toimita, sillä kansalaisten etu on tärkeämpi kuin vientiteollisuuden.

Keskuspankkirahoitus on tapa verottaa niitä jotka pitävät hallussa rahaa. Rahan hallussapito ei kuitenkaan haittaa muita ihmisiä, joten siitä ei ole syytä rangaista. Kannattaisi ennemmin verottaa saastutusta ja yksinoikeuksia luonnonvaroihin. Rahan painaminen synnyttää kansalaisille epänormaalin suuren motivaation vaihtaa rahansa muihin omaisuusmuotoihin, ja tämä vääristää markkinoiden toimintaa ja aiheuttaa turhaa työtä.

Hyvä artikkeli deflaatiosta: https://mises.org/daily/6709/Deflating-the-Deflati...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Ei kai kyse ole siitä, että sitä rahaa painetaan ihan suunnattomasta. Vaan kyse on siitä, ettei sitä rahaa painaisi kohtuuttomasta liikepankit.

Koska jonkun on pakko se raha luoda. Sitä ei tipu taivaasta, vaan joku tekee sen jossain konkreettisesti. Parempi että sen rahan meidän käyttöön tekee joku laillinen taho, jonka me olemme hyväksyneet.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Nina Palomäki: - "Parempi että sen rahan meidän käyttöön tekee joku laillinen taho, jonka me olemme hyväksyneet."

Itse asiassa ei välttämättä. Liikepankit eivät nimittäin voi tai niiden ei kannata "luoda" (lainausmerkeissä, koska liikepankit eivät varsinaisesti luo rahaa vaan ainoastaan monistavat sitä hetkellisesti) rahaa kovinkaan paljon. Ne "luovat" rahaa antolainauksen yhteydessä, mutta harvemmin lainan ottaja tallettaa juuri lainaamansa summaa saman pankin tilille makaamaan. Paljon useammin hän siirtää summan toiseen pankkiin tai ostaa sillä jotain. Tällöin lainan myöntäneen pankin täytyy hoitaa asiakkaan suoritus toiselle pankille tai myyjälle, ja jos se ei suoriudu näistä velvotteistaan ei sen toiminta tule olemaan kovinkaan pitkäikäistä.

"Laillinen taho" taas viitannee tahoon, joka todella voi luoda rahaa rajatta ilman minkäänlaisia juridisia seuraamuksia. Olen ehkä pessimisti, mutta sovellan tässä tapauksessa Murphyn lakia ja uskon, että jos (mikä tahansa) taho voi luoda rajattomasti rahaa, niin jossain vaiheessa se myös tekee sen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Jani paljastuu pankkine kätyriksi lauseella:

"Liikepankit eivät nimittäin voi tai niiden ei kannata "luoda" (lainausmerkeissä, koska liikepankit eivät varsinaisesti luo rahaa vaan ainoastaan monistavat sitä hetkellisesti) rahaa kovinkaan paljon."

Et ole selvästikkään kelannut läpi vielä velkasaturaatiotilannetta ja sen seurauksia. Mutta sekään ei yllätä,koska et yhdistä rahaa ja valtaa toisiinsa. :)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #12

Vai pankkien kätyriksi minua luulet? :-D Vaikka olen moneen kertaan kirjoittanut, että pankkien tukeminen ja pelastaminen veronmaksajien varoin pitäisi lopettaa. En taitaisi olla kovin mieluisa kätyri monellekaan pankkiirille.

Rahaa ja valtaa en tosiaan osaa yhdistää. Valta lähtee kiväärin piipusta tai lentotukialuksen kannelta. Raha taas on sovittu yksikkö tavaroiden ja palveluiden arvon mittaamisen. En näe niillä sen enempää yhteyttä kuin vaikkapa rakkaudella ja senttimetreillä. Jonkun mielestä nekin tietty liittyvät toisiinsa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #20

Nyt kirjoitat toisesta asiasta.. pelkästään antamalla pankille vapaat kädet myöntää luottoa niin paljon kuin huvittaa on pankkien kätyrien höpinää! :)

Mikäli tämä pankkien myöntämä luotto on sitten saavuttanut valta-aseman velkasaturaation kautta niin kaikki on oikeastaan velkaa pankeille..ja sinun mielestä tässä ei ole mitään väärää. Jos todella et olisi pankkien kätyri niin kannattaisit valtavaa velkajubileeta millä tilanne nollataan...mutta tätähän et tee vaan seisoit kuin peitsi vaatimassa kaikkia maksamaan velkansa,vaikka se on mahdotonta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #26

Missä minä olen sanonut kannattavani sitä, että pankit saisivat vapaat kädet myöntää luottoa niin paljon kuin haluavat? Kommentissani #9 vain kerroin, miten asiat nyt ovat. Se ei ollut mielipiteen ilmaus. Jos mielipiteitäni haluat kuulla, niin minusta pankkien erityisasema pitäisi purkaa niin, että ne voisivat myöntää luottoa vain tasan sen summan, paljonko niillä sillä hetkellä on rahaa eikä yhtään enempää.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #9

Eiköhän juuri näitä lainoja, joita on myönnetty liian helposti, valtiot nykyään maksa pankeille?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #13

Nina Palomäki: - "Eiköhän juuri näitä lainoja, joita on myönnetty liian helposti, valtiot nykyään maksa pankeille?"

Kyllä, mutta ongelma muodostuu vasta tuossa vaiheessa. Liikepankkien rahan "luominen" ei ole ongelma, mutta se on, jos valtio jatkuvasti maksaa niiden tappiot. Totta kai mitä tahansa yritystä johdetaan huonosti ja vastuuttomasti, jos sillä johtamistavalla voi saada itselleen ja lähipiirilleen etuja ja jos voi luottaa siihen, että valtio aina pelastaa riskien realisoituessa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #18

Jeps. Se tosiaan on ongelma, että valtiot auttavat tälläisessä pankkeja.

Miten tämä jo tapahtunut auttaminen ja vakausmekanismit ovat vaikuttaneet euron arvoon?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #9

Ennen Suomessa oma keskuspankki loi rahan (markka-aikaan).. Miksi se ei sitä silloin rajattomasti tehnyt?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Nina Palomäki: - "Ennen Suomessa oma keskuspankki loi rahan (markka-aikaan).. Miksi se ei sitä silloin rajattomasti tehnyt?

Kyllähän se aika paljon EKP:tä enemmän sitä tekikin. Euroaikana inflaatio on 11 vuodessa (vuodesta 2002 vuoteen 2013) ollut noin 21%. Jos tarkastellaan aikaa ennen kuin markka kytkettiin Euroopan valuuttayksikkö ecuun (vuonna 1991), niin huomataan, että inflaatio on ollut valtavan paljon kovempaa silloin, kun Suomessa oma keskuspankki loi rahan. esimerkiksi vuosien 1980 - 1991 välissä, vastaavana 11 vuoden jaksona, inflaatio on ollut lähes 100%.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #23

Täällä usarissa joku muistaakseni kirjoitti deflaatiosta. Oikein asiapitoinen kirjoitus. Tais olla Antero Vartio.

Inflaatiosta on aika paljon hyötyä viennille.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #28

Hyötyä viennille, mutta haittaa tuonnille. Inflaatio on varallisuuden siirto kuluttajilta ja tuontiyrityksiltä vientiteollisuudelle.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #40

Suomi pyrkii perinteisesti olemaan vientimaa..

Viennin tarkoitus on rahoittaa tuonti. Ei ole taloudellisesti kannattavaa, jos enemmän tuodaan kuin viedään.

Kuluttajien pitäisi pyrkiä enemmän omavaraisuuteen. Tuskin kaikkea kannattaa kasvattaa ja tuottaa itse, mutta esim. elintarvikkeiden suoramyynti maatiloilta voisi olla ihan hyvä ratkaisu.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #44

Niinpä. Viennin ja tuonnin pitäisi olla tasapainossa, ja mikäli mitään rahanluomiskikkailua ei harjoiteta, niin ne automaattisesti menevätkin tasapainoon. Jos rahan painaminen suljetaan pois, niin jos valtio tuo enemmän kuin vie, sieltä loppuvat ennen pitkää rahat, ja tuonti pienenee väkisinkin. Jos se taas vie enemmän kuin tuo, niin luultavasti niitä viennillä saatuja rahoja aletaan jossain vaiheessa kuluttaa ostamalla ulkomaisia tuotteita, jolloin taas tuonti kasvaa viennin tasolle.

Käyttäjän psihentunen kuva
Pasi Hentunen Vastaus kommenttiin #9

Monistamisella varmaankin viittaat luotonlaajennukseen. Käytännössä pankit eivät monista keskuspankkireservejään meille rahaksi vaan uutta rahaa syntyy, kun asiakas saa pankilta "lainaa". Pankkitalletus (pankin velka asiakkaalle)syntyy siten ensin, ja pankki hankkii ja käytännössä aina myös saa tarvitsemansa keskuspankkirahareservin tämän jälkeen. Samoin tilanne, kun talletus siirtyy "lainan" myöntämisen jälkeen toiseen pankkiin ei muodosta mitään ongelmaa vaan pankit selvittävät keskinäiset tilinsä keskuspankkirahalla (tasapainottavat taseet). Tilanne, että pankit eivät saisi tarvitsemaansa keskuspankkirahaa millään hinnalla, olisi nykymyotoisen pankkitoiminnan loppu.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Liikepankit eivät paina rahaa. Pankkien tilisaldot ovat maksulupauksia, ja lupaus maksaa rahaa ei ole sama asia kuin raha.

Kuka tahansa voi pankkien tavoin "luoda" rahaa kirjoittamalla paperilapulle maksavansa lapun haltijalle 50 euroa. Lappua voi tämän jälkeen käyttää maksuvälineenä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #17

Käyppä kokeilemassa ostaa sillä sun lapullasi päivän ruokaostokset vaikka Alepasta, eipä taida ihan helposti onnistua.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #22

Onnistuu jos on tuttu kauppias. Visan ja Mastercardin antamilla lupauksilla onnistuu myös useimmista kaupoista, American Expressin lupauksilla vähän harvemmista.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #33

Nyt ei enää keskustella siitä "kuka tahansa voi..."tällä logiikalla kaikki maailman velat olis jo kuitattu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #17

Lupaus maksaa on kuitenkin sama kuin raha. Lupaus tehdä jotakin toiselle on sama kuin raha...itse lupauskin on rahaa,jos siihen luotetaan.

Toki saat vääntää sanamuodoista,mutta tosiasia ei muutu.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #25

Sekä siihen liittyvä sopimus tai säännöt miten huolehditaan tästä lupauksesta, pelkkä sun ja mun lupaus, ei vakuuta ehkä muita osapuolia...no tämä on vähän saivartelua...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27

Ei kai tuo saivartelua ole..sitä realismia se on. Mikäli kahdenkeskinen luottamus pitää laajentua,niin kolmas yleensä haluaa jotakin vakuutteluja,jos ei peräti takuita asiaan. Mikäsi sitten olisikaan helpompaa kuin sopimus tai säännöt tuohon.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #27

Valuutta on valtion lupaus kerätä veroja..

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #17

Sitähän tässä on yritetty selittää.

Ja kun on sellainen pankkien tilisaldo ja varsinkin lainaksi annettua, niin joku toinen maksaa sitä takas palkkarahoillaan...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikä on rahan tehtävä ja sen ydinolemus(ainakin yksi niistä)?

Mitä tulee työntekijöiden velvoittamisesta vientiyrityksiin..niin,kyllä..sitäkin tapahtuu.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Vaihdonväline.. (meniks oikein?)

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #15

ja varsinkin ulkomaankaupassa voidaan käyttää muitakin valuuttoja kuin euroa..

Voidaan tietty sopia vaikka napeilla maksamisesta, jos niin halutaan. Joka paikassa voi olla myös oma rahayksikkö. Voi olla maan omaa rahaa, tai kaupungin omaa rahaa jne.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #15

Näin olen koittanut asiaa selittää ihmisille..mutta jostakin syystä kilpailevana teoriana pidetäänkin tärkeämpänä rahaa varallisuuden muotona. Sitä pitää kerätä ja sitä pitää olla..ensinnäkin se hidastaa talouskasvua,jos se on päämäärä. Toiseksi se hidastaa talouden toimintaa eli hyvinvoinnin kehitystä,jos se on päämääränä.

Raha siis minusta pitäisi olla vain työkalu jolla saadaan talouteen vauhtia ja nämä leikkisät ihmiset toimimaan tehokkaammin. Pelleilyähän tämä on..mutta minkäs teet..

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #24

Jeps. Ei oikein ajatella, että raha kannattaa aina kiinnittää johkiin, minkä arvo säilyy. Vanhat ihmiset yleensä ajattelevat, että maa ja metsä on hyviä sijoituksia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #24

Vellu Heino: - "ensinnäkin se hidastaa talouskasvua"

Ihan mielenkiinnosta... oletko sitä mieltä, että talouskasvua pitää aina olla?

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #41

Minua jäi kiinnostamaan, että mitä mieltä Jani on itse blogin aiheesta? Se ei tästä oikein selkeästi selvia, tämä keskustelu kun tässä on hiukan ajautunut sivuraiteelle ja on mennyt jopa jo saivartelun puolelle.

Jos kysymyksen yrittää kiteyttää ytimeen, niin voisi antaa vaikka kolme eri mallia jatkaa eteenpäin:

1. Jatketaan samaan malliin, kohti pankkiunionia / liittovaltiota, valvontaa vähän lisäämällä siellä täällä
2. Jatketaan samaan malliin, mutta markkinoita enemmän vapauttaen (tähän sisältyy myös täydellinen sijoittajavastuu)
3. Muutetaan euroalueen poliittista kurssia melko dramaattisesti, joka tarkoittaisi ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisen nostamista poliitiseksi määränpääksi. Tähän liittyy EKP:n mandaatti keskuspankkirahoituksesta, jolla tarvittaessa hyvinvointivaltiota voitaisiin turvata
4. Emusta eroaminen ja oman keskuspankin / valuutan käyttöönotto.

Vai onko sinulla jokin muu malli itselläsi?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #47

Noista vaihtoehdoista ilman muuta #2. Sitten jos ihan estoitta saa fantasioida, niin bitcoinin tai jonkun vastaavan maksuvälineen, joka ei ole keskuspankkien tai valtion hallinnassa, käyttöön otto tai siirtyminen hyödykerahaan. Oleellista olisi, että raha olisi jotain sellaista, mitä mikään taho ei mielivaltaisesti voi luoda lisää.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #49

Ok, mutta nyt kun tuohon kohdan 2 suuntaan ollaan 80-luvun lopusta alkaen vahvasti menty, niin jälkihän on ollut aika karua (ks. Suomen velan kehitys 100 vuoden ajalta allaolevasta linkistä). Jatkokysymys: kuuluuko hyvinvointivaltio mielestäsi enää lainkaan kohdan 2 skenaarioon?

http://s879.photobucket.com/user/occupymoneymoveme...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #49

Tartun nyt tähän rahan luomiseen... Me Suomessa ei voida millään tavalla estää muiden maiden pankkeja luomasta rahaa lisää. Vaikka me oltais miten vihaisia tahansa, niin ne ei kuuntele kieltoja.

Ideaali tilannehan olisi siis se, että kaikki noudattavat yhteisiä sopimuksia, ja sitten kukaan ei juuri mielivaltaisesti luo rahaa lisää.

Mutku nyt meitä ei kuunnella, niin mitä sitten voisi tehdä tässä tilanteessa?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #41

Pitkän pohtimisen jälkeen..... :)

Ei sitä tarvitse olla,mutta mikäli on mahdollisuus parantaa ihmisten oloa yhteisöissä talouskasvun kanssa niin melko suotavaahan se on. Sehän on ihan yhteisön sisäinen asia sitten tahtooko se kohentaa elintasoaan aivan sama toimii yksilösuunnasta käsin.

Käyttäjän occupymoneymovement kuva
Occupy Money

Kansalaisten etua tässä nimenomaan peräänkuulutammekin. On hyvin kyseenalaista, onko nykyisellä leikkauspolitiikalla päästy kansalaisten kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Jos vertaat pientä inflaation nousu vaikka Kreikassa tapahtuneisiin katastrofaalisiin leikkauspolitiikan seurauksiin, on hyvin vaikea nähdä inflaatiota pahempana vaihtoehtona.

IMF:kin on jo myöntänyt tämän harjoitetun politiikan epäonnistumisen. Eurooppalaiset itse vain kävelevät IMF:n suositusten yli. Tästä ei voi kai muuta voi päätellä kuin sen, että nykyisellä politiikalla ei ole tarkoituskaan (tiedostaen tai tiedostamatta) ajaa kansalaisten hyvinvoinin etuja.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/04/0...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kreikan ja monen muunkin maan tilanne on valitettava, koska niissä tuhlaaminen on viety liian pitkälle. Kun liian monen elintaso riippuu byrokratiakoneistosta, tulee byrokratiakoneisosta itsetarkoitus, ja siinä vaiheessa sen lopettaminen tietenkin sattuu.

Rahan painamisessa ongelmat ovat kuitenkin syvemmällä. Se, että talouteen tulee jatkuvasti lisää rahaa, vaatii talouden ikuista kasvua. Säästäminen ei kannata, vaan rahat kannattaa sijoittaa vaikka huonostikin, koska muuten ne menettää varmasti. Tämä johtaa huonojen sijoitusten, tuhlaamisen ja kuten todettua, ylisuuren julkisen sektorin noidankehään.

Jos pateettinen vertaus keskiaikaiseen lääketieteeseen sallitaan, niin nykyinen talouskriisi on kuin jalassa oleva kuolio. Rahan painaminen ongelman hoitamiseksi on kuin syöttäisi potilaalle kipua turruttavia lääkkeitä. Oikea hoito olisi leikata jalka kuolion yläpuolelta poikki. Se on raakaa, se sattuu helvetisti, ja jättää potilaan raajarikoksi lopuksi elämäänsä, mutta se on silti oikea hoito.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #50

En tiedä onko tässä kommentissa totuuden siementä nimeksikään.

Ensinnäkin, Kreikassa kyllä tuhlailtiin hyväveliverkostoihin ja korruptioon. Mutta se tehtiin vapaiden markkinavoimien suosiollisella avustuksella. Jenkkipankkien avustuksella (lue = kalliilla konsultaatiolla) kikkailtiin kirjanpitoja niin, että lakeja ei rikottu, mutta tuhlailu saatiin piilotettua näkyvistä. Toisekseen, kreikkalaiset opettajat, sairaanhoitajat, sosiaaliviranomaiset eivät ole itsetarkoituksellista byrokratiaa. Leikkaukset sattuu juuri heihin, joilla palkat alunperinkin olivat alhaiset.

Rahan painamisesta, tässä menet kyllä pahasti metsään. Nythän sitä rahaa painetaan lopuutomasti yksityisissä pankeissa eikä kukaan oikein rajoita tätä. Lisäksi tämä rahanluontimekanismi jos joku johtaa jatkuvan talouskasvun kierteeseen. Hyvin karkea yksinkertaistus: kun otat asuntolainaan 200 000€, pankki luo tämän rahan. Ostat asunnon ja maksat vellan ansaitsemallasi rahalla takaisin. Kun pankki on saanut takaisin lainaamasi 200 000€, se häviää. Mutta jos olet maksanut vaikka 50 000€ korkoja lainasumman päälle, tämä ei häviäkään. On syntynyt 50 000€ lisää rahaa kiertoon. Tästä syntyy jatkuvan kasvun kierre siksi, että kaikki kierrossa oleva raha on jonkun velkaa. Siksi jonkun muun on täytynyt lainata tuo raha ensi ennen kuin olet voinut tienata sen.

Ja edelleen, säästetty raha ei reaalitaloutta piristä. Siksi matala inflaatio onkin talouskasvun este. Voidaan toki olla sitä mieltä, että tämä onkin hyvä asia, säästyy luonto. En silti ymmärrä miksi kannatat vapaata markkinataloutta jos ympäristönsuojelu on näin vahvasti agendallasi. Ellet sitten ajattele niin pitkälle, että vapaat markkinat tuhoavat itse itsensä ja sen jälkeen lakkaa nykyisenlainen kulutuskin?

Tuo lääketiedevertaus on ihan näppärä, mutta en ymmärrä mihin perustat väitteesi? 80-luvun lopulle asti Suomessa käytettiin setelirahoitusta lääkkeenä kriisien sattuessa. Ei tarvittu amputointeja, koska Suomi ei rampautunut. Päinvastoin, Suomi nousi sodan runtelemasta köyhästä maasta mailman hyvinvoivimpien maiden joukkoon.

Tuo lääketieteellisen vertauksen pitäisikin kääntää niinkin päin, että nykyään ei hoideta ihmisiä lainkaan ja kokoajan syntyy kuolioita. Sitten vain amputoidaan kuolio yksi kerrallaan ja samalla kun rahat hupenee, karsitaan terveydenhoitobudjetista vähän lisää.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #53

Kreikassa säästetään vääriltä(kin) ihmisiltä, joo, se on totta, mutta miten sitä muutenkaan voisi tehdä? Tuskinpa niitä ilmaisia lentomatkoja, kuollelle maksettuja eläkkeitä tai ajoissa töihintulemisen bonuksia voi enää takaisin periä. Olen edelleen sitä mieltä, että vaikka sattuu, niin leikkaukset on nyt tehtävä, ja sitten voi aloittaa uudestaan puhtaalta pöydältä, ja palkata työntekijöitä vain sen verran, mihin on varaa, ja ehkä aiempaa järkevämpiin tehtäviin (kuten mainitsemasi opettajan tai sairaanhoitajan tehtävät).

Yksityispankit eivät voi luoda rahaa rajattomasti, koska asiakkaat yleensä ostavat lainaamillaan rahoillaan jotain. Esimerkiksi asuntolainan tapauksessa lainattu summa luultavasti siirretään asunnon myyjän tilille johonkin toiseen pankkiin. Tietenkään homma ei voi mennä niin, että myyjän pankki yhtäkkiä olisikin asuntokaupan summan verran enemmän velkaa myyjälle, vaan lainan ottajan pankin on suoritettava vastaava summa myyjän pankille ja se on maksettava "oikealla" ns. keskuspankkirahalla. Lainasumman tyhjästä luominen onnistuu vain, jos ostajalla ja myyjällä on tilit samassa pankissa.

Mitä taas korkoihin tulee, niin ne eivät lisää kierrossa olevan rahan määrää. Asiakashan on joutunut keräämään markkinoilta korkojen verran rahaa, koska lainaa takaisin maksettaessa pankki vähentää hänen tililtään lainasumman plus korot, eli lainan ottajan on pitänyt tallettaa pankkiin (siis viedä pois kierrosta) kyseisen summan verran rahaa. Toisaalta, korko ei vähennäkään kierrossa olevan rahan määrää, koska se palaa kiertoon pankin henkilökunnalleen maksamina palkkoina, omistajilleen maksamina osinkoina ja alihankkijoilleen maksamina ostoksina.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #55

"mutta miten sitä muutenkaan voisi tehdä?"

Ks. tämä alkuperäinen blogikirjoitus.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #53

Kommentti tuohon rahaan. Siis siinähän käy näin:

Rahaa ei siis tuossa pitkällä aikavälillä synny lisää koska se tuhoutuu lainanlyhennysten myötä. Tuo korkomeno sen sijaan on tulonsiirto velalliselta pankille, joka sitten lainaa sen jälleen uudelleen tuottamaan lisää tulonsiirtoja. Tavallinen pulliainen joutuu tekemään vuosikausien työn saadakseen korkoja vastaavan ylijäämän oikealla työllä kasaan. Pankki sen sijaan luo luoton tyhjästä sormia napsauttamalla ja saa tämän tulovirran pelkästään monopolioikeutensa nautintona. Todellisessa "markkinataloudessa" pankin palvelun luonnollinen hinta on sen tuotantokustannukset, eli pelkistäen sekunnin työajan kustannukset. Jos ostaja loisi rahan itse ja sitten tuhoaisi sen, ei tulonsiirtoa tapahtuisi. Pankki joutuu maksamaan reserveistään korkoa, mutta koska nämäkin syntyvät jo luotonluonnin yhteydessä on pankki käytännössä pelkkä kustannus oikealle taloudelle.

Lyhyemmällä aikavälillä tuo luotto on talouskriisin siemen, koska se ei ole reaali-investointi eikä edes reaalikulutusta, vaan sijoitus kiinteistömarkkinoille, tyhjästä luodulla ostovoimalla, mikä inflatoi omaisuuden hinnan. Ilman mitään tuotantopanosta, millä kaikki velat lopulta ainoastaan voidaan maksaa. Mikrotalouden kannalta asia saattaa näyttää olevan kunnossa mutta se on makrotaloudessa mahdoton yhtälö.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #57

Niin, en minäkään nykyisen kaltaista pankkijärjestelmää kannata, mutta halusin vain korjata sen, että koron periminen ei luo lisää rahaa kiertoon.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #58

Ok, miten sen hyvinvointivaltion kanssa? Kannatatko sitä?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #59

En sitäkään nykyisen kaltaisena. Sitä tulisi karsia rankalla kädellä. Tuolla ylempänä jo ehdotinkin jotain ekana mieleen tulevaa karsittavaa, ja lisää löytyy taatusti, jos vain jaksan joskus niitä selvitellä ja listailla.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni Vastaus kommenttiin #60

Sitten emme puhu samasta asiasta lainkaan. Hyvinvointivaltion säilyttämisestähän tuossa blogissa kuitenkin on pohjimmiltaan kyse.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

"Keskuspankkirahoitus on tapa verottaa niitä jotka pitävät hallussa rahaa."

Varmasti rahanpainaminen ja sen myötä pieni inflaation nousu käy jonkin verran jokaisen taskulla. Se on kuitenkin hyvin pehmeä keino verrattuna vaikka tuleviin 5 - 11 miljardin leikkauksiin mistä Suomessakin puhutaan. Et kai anna ymmärtää, että nämä leikkaukset eivät olisi "verotusta" ihmisiltä myös? Kerrannaisvaikutusten kautta ne ovat sitä mittavissa määrin.

Suomi ei ole Kreikka, mutta samalla tiellä olemme. Jos laitetaan tulokset Kreikasta ja pieni inflaation aiheuttama "veronkorotus" rinnakkain niin kumman valitsisit? Suurin osa Suomalaisistahan muuten taitaa olla sitä mieltä, että maksaisivat mielellään lisää veroja jos sillä turvattaisiin hyvinvointivaltio.

Lainaus Riikka Söyringin blogista: "Kreikka kuoliossa - amputoidaanko lisää?"

* HIV-infektioiden määrä on noussut. Vuonna 2009 sairastuneita oli 15, vuonna 2012 sairastuneita oli 484 henkilöä

* Lapsikuolleisuus on noussut 43 prosenttia

* Malaria, joka oli jo onnistuttu hävittämään, on palannut

* Mielenterveysongelmat ovat kasvussa (3,3% > 8,2%)

* Itsemurhien määrä on lisääntynyt 45 prosenttia

* Työttömyys on kolminkertaistunut

* Työttömyyden nopean kasvun takia 800 000 kreikkalaista on vailla työttömyyskorvausta ja terveydenhuoltoa

* Velkaantuminen on kasvanut

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1613...

Petteri Sahinjoki

"Euroopan keskuspankki rahoittaa valtioita vain liikepankkien kautta, antaen samalla liikepankeille rahastusoikeuden korkoihin ja aiheuttaen valtioille ylimääräisiä korkomenoja."

Hetkinen. Liikepankit luovat eli väärentävät digitaalisen eurorahan (suurinosa rahakannasta on digitaalista rahaa) lainanotto hetkellä tyhjästä. Siihen ei tarvita kuin lupa. Siihen ei tarvita keskuspankin elvytystä yms. setelirahoitusta ollenkaan. Ulkoista rahan lähdettä, esim. keskuspankkia ei tarvita.

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimi...

Täten puheet EKP :n toimista reaalitalouden elvyttäjänä ovat täyttä iltasatu kamaa. EKP ei päästä velatonta rahaa tällä hetkellä reaalitalouteen, vaan kaikki uusi yksityistalouteemme tuleva raha syntyy velkarahana liikepankin tiskillä. Tosin EKP tekee joitakin valtiolainaostoja, omia sääntöjään rikkoen.

Hammas hampaasta.

Jos EKP rikkoo omia sääntöjään,

http://www.uusisuomi.fi/raha/114556-ongelma-”eurooppa-rikkoo-omia-saantojaan”

myös Suomen valtio voisi painaa euroja esim. maksaakseen Suomen valtiolle tehdystä työstä (vaikkapa sairaanhoitajien palkat parin vuoden ajan). Eli Suomen valtio lainaisi ikäänkuin itseltään. Kukaan ei kärsisi, jäisi vain sekin erä ulkomaan syömävelkaa ottamatta.

Toimituksen poiminnat